Jake-verkostopäivää vietettiin vuoden lopulla yhdenvertaisuus- ja monikulttuurisuusteemalla

img_9507Joensuun Pakkahuoneella vietettiin marraskuun lopulla 2016 Jake-hankkeen Monipäiväksi nimettyä verkostopäivää.

Päivään mahtui useita puheenvuoroja, keskusteluja sekä työpajoja järjestötyön moninaisuuteen ja monikulttuurisuuteen liittyen. Monipäivä oli samalla sekä pohjoiskarjalaisten järjestöjen moninaisuuden päivä että Suomen monikulttuurikeskusten (SuMo) kokoontumis- ja yhteenvetopäivä.  

Jake-hankkeen verkostopäivää vietettiin 24.11.2016 Monipäivä-teemalla Joensuun Pakkahuoneella.
« 1 annettu 50 »

Päivän satoa

Suomen laki sisältää yhdenvertaisuuden periaatteen: ”Yhdenvertaisessa maailmassa kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan, sukupuolestaan, sukupuoli-identiteetistään, sukupuolen ilmaisustaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.

Syrjintä on rikos ja yhdenvertaisuus jokaiselle kuuluva ihmisoikeus. Monelle ihmiselle syrjintäkokemukset ovat kuitenkin arkipäivää. Esimerkiksi Suomen romaniväestöstä lähes 70 prosenttia on tuoreen selvityksen mukaan kokenut syrjintää viimeisen vuoden aikana.” (https://ihmisoikeusliitto.fi/toiminta/syrjinta-suomessa/)

Myös järjestöjen tulisi kirjata toimintasuunnitelmaansa yhdenvertaisuuden suunnitelma. Se käsittää sekä kaikkien toimintaan osallistuvien että työntekijöiden yhdenvertaisuuden periaatteen. Täältä voit etsiä aineistoja suunnittelun tueksi: yhdenvertaisuus.fi ja syrjinta.fi

Aineistoja löytää myös useiden keskusjärjestöjen sivuilta kuten SETA, Allianssi, Valo ja ammattiyhdistysliikkeet. Jos kohtaat syrjintää, voit ottaa yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun.

Suomessa on n. 300 000 maahanmuuttajaa. Kuinka heitä saisi osallistettua enemmän järjestötoimintaan?

Ville Elonheimo esitteli maahanmuuttajien osallisuuden portaita: On tärkeää muistaa, että kaikki maahanmuuttajat eivät osaa suomea, mutta kuviakin voi lukea. Jos yhteistä kieltä ei ole, voisiko viestintä olla enemmän kuvallista? Ensimmäinen yhdistystapahtuma voisi olla osallistava ja kutsuva, juuri maahanmuuttajille suunnattu. Yhdistyksen tapahtumista kannattaa myös ilmoittaa monikulttuurikeskuksiin. Muistakaa ilmoittaa tapahtumista Facebook-ryhmissä (Jomoni, Joensuu English speakers jne.). Monikielinen viestintä avaa toimintaa laajemmalle joukolle. Lisäksi uudelle jäsenelle voidaan määrätä vaikka yhdistyskummi, joka opastaa ja ohjaa mukaan yhdistystoimintaan ja osallistaa myös jatkossa.

Marjut Haapanen, Suomen Kylätoiminta ry: Osallistamisessa ei toimi nurkkakuntaisuus ja ”me tiedetään, mitä te tarvitsette” -asenne. Tarvitaan pyrkimystä aitoon kumppanuuteen, aitoa vuorovaikutusta ja yhteistyötä – onnistuminen ei ole sijainnista kiinni. Esim. Helsingissäkin järjestetään yhteisöllisiä ”kylätapahtumia” (HELKA). Järjestöt voivat hyödyntää esim. SPR:n Järjestöjen kotoutumistarjotinta, joka tarjoaa valmiita materiaaleja maahanmuuttajien osallistamiseen ja maahanmuuttajien kanssa toimimiseen.

Miten toimia maahanmuuttajien kotouttamiseksi? Mieti seuraavia vaikka sormiharjoituksen avulla:

1. Valitse aluksi helppo toimi, joka hoituu pikkurillilläkin. Millä saada maahanmuuttaja mukaan toimintaan? Esim. soittaminen, mukaan pyytäminen.

2. Sitouttaja. Nimetön. Kuka on se henkilö yhdistyksessäsi, joka syventää suhdetta ja pitää ihmiset mukana toiminnassa? Joku jolla esim. työnsä puolesta jo olemassa olevia kontakteja.

3. Hylkiminen. Keskisormi. Tunnista hylkivät viestit: ”Kiva kun kävit, älä tule uudestaan.” Tämä voi tarkoittaa vaikka sitä, että ei perehdytetä toimintaan tai puhutaan aina vain suomea, vaikka kaikki eivät sitä ymmärtäisi.

4. Vahva kutsu. Etusormi. Miten houkutella ja kutsua mukaan toimintaan? Ylläpidetään positiivista tunnelmaa. Arvostetaan ihmisen henkilökohtaista osaamista, jota saa myös toteuttaa, yhdessä suunnitteleminen jne.

5. Onnistuminen. Peukku.